Kuluneen talven tärkein lause minulle on ollut “Kyllä elämä kantaa, myös silloin kun polvet laahaavat maata”.
Keikkoja oli aika vähän viime talvena ja Lux ja Jazzklubin Tunti vapaalla olivat lauttani ja turvapaikkani. Ennen kaikkea henkisesti, toiset käyvät psykiatrilla, minä saan tehdä radiolähetyksiä.
Olen käynyt aika monella keikalla tänä keväänä, ainakin Tavastialla Ellips, Ruusut, Arttu Takalo, Melrose ja the Empire Strikes, Bluesounds Zape Leppäsen muistokonsertissa (Dave Lindholm, Affe Forsman, Maria Hänninen; CC Less, T.H.E. World, Burning, Take me to the river, Knockin´ on heaven´s door), Juttiksessa Kadi Vija Trio, Sideways torstai, lyhyesti Maalima Kylässä lauantai, NOU Paha Porvoossa. Ei muuten vituttanut kertaakaan millään noista keikoista. (Anteeksi ruma sana, mutta tuolle verbille ei ole vastinetta, ei myöskään millään toisella kielellä). Sidewaysissä suurimman vaikutuksen teki Kate Tempest. Ja miten hienosti tila toimii, lavoja sekä ulkona että sisällä ja lava jäällä toimii hienosti kun kaiku on vuorattu ulos.
Kesällä soitan useita alkuiltoja Stadissa. Tiistaina 18.6 Corona barin toiseksi viimeisempänä iltana (?), kesäkuun keskiviikot Café Caruselissa ja heinäkuun torstait Bar Groteskissa, klo 17>.
Ehdottomasti matkan arvoisia mistä ikinä lähdetkään ovat sekä Lovisa Saltbodan 6.7 ja 21.7. että Nötö sommarfest 13.7. Botskilla?
Innolla odotan myös Tampereen Telakan keikkaa 28.6 yhdessä Jaakko Laitisen & Väärän rahan kanssa.
Tulossa on ainakin Käpylän Puukiska jonain kauniina kesäpäivänä.
Ett mycket stort tack till alla som var på födelsedagsfest i Gamla Soho i Borgå och gamla Viirus i Kronohagen. Fina kvällar med mycket värme.
Kaiken kaikkiaan keikkoja ja muuta puuhaa ei ole tällä hetkellä liikaa, saa tarjota.
