DJ BUNUEL, HISTORIAA JA MUISTOJA

Soitin ensimmäisen dj-keikkani 1977. Olin kouluni urheilukerhon puheenjohtaja ja keräsimme rahaa lähettääksemme urheilijoita koulukisoihin ympäri maata. Tärkeimpiä tulonlähteitä olivat diskot, joista ensimmäinen järjestettiin syyskuussa 1977. Urheilukerhon tiedottaja Mikke (nyk. Stenberg) kirjoitti julisteeseen: PROFFS DJ:n, diskat med Suit-Saits i flera år. (AMMATTITISKIJUKAT, tiskanneet Suit-Saitilla jo monta vuotta).                                                          

Kamat vuokrattiin Rewattista Kolmannelta linjalta ja Kaitsu Boström, jonka poika oli meidän koulussa, oli luvannut hakea kamat ja jeesata niiden pystyttämisessä. Hänellä oli Metro-Visio niminen kodinkoneliike Herttoniemen ostarilla. Oli isot kaiuttimet, kaksi Gerrardin levaria ja niiden välissä Lencon mikseri, mutta dj-pöydän sähköjohtoa ei löytynyt mistään. Kaitsu kaivoi kaikki köksäsalin kaapit ja leivänpaahtimet, mutta ei natsannut. Tor-Björn "Tobbe" Blomster, jonka pikkusisko oli meidän luokalla, lähti reiluna miehenä Hertsikasta hakemaan omia suht jykeviä kotistereoitaan. Käyttöön otettiin myös koulun 2x15w kannettava Phillips-kotistereolevari. Spiikit huudettiin.

Tack Tobbe.                                                  

Kahden kuukauden päästä seuraavan diskon julisteessa luki “Dj Suit-Saits”.

1990-luvulla tärkeitä mestoja minulle olivat mm. Par 4, Kaivohuone, Go Entertainment–klubi (Borzinin kanssa ensin Valkoisen salin sisäpihalla ja myöhemmin Taidehallin ravintolassa ja Coronassa), Nylon, Soda ja Kerma sekä 2000-luvulla Mecca ja Grotesk.   

1990-luvun alussa tapasin Metropolissa Vesa Raivion ja Petri Stenmanin, jotka kertoivat avaavansa Bottan ylimpään kerrokseen Berlin nimisen mestan, jossa on tarkoitus soittaa ihan eri tavalla hyvää musiikkia kuin mitä siihen aikaan yleensä soi.

Yksittäiset klubit olivat tietenkin poikkeus, mutta siinä ajassa oli jollain tavalla jämähtänyt ja jälkeenpäin nähtynä odottava vaihe.

  Magiton sisäpihalla Ossi Kajaksen juhlissa.

Magiton sisäpihalla Ossi Kajaksen juhlissa.

  Mambo Kings –risteily 1992

Mambo Kings –risteily 1992

Talking Heads oli avainsana siihen, että Petri pyysi minut soittamaan ja soitimme siellä sekoitusta, johon mahtui aika paljon:
Ainakin Surf Punks, Killing Joke, David Bowie, Jesus and Mary Chain, Sisters of Mercy, G´n´R, Moon Martin, Mink deVille, Grace Jones, Prince, Tom Tom Club, Kosonen (oliks se tullu jo?) Suicide Twins, David Byrne & Brian Eno.

Lisään näitä tänne pikku hiljaa kun törmään levyihin. Jos joku tuli vaatimaan jotain ihan muuta, oli erilaisia tekniikoita.

RADIO / TV

Kun 15-vuotiaana olin juuri kuuluttanut keskusradiossa koulun urheiluseuran jutuista, rehtori Helga Ehrnstén sanoi minulle, että tuollaisella äänellä pitäisi mennä radioon töihin.

Då jag som 15-åring just hade pratat om Idrottsföreningens saker i Östra Svenska Läroverkets centralradio kom rektorn Helga Ehrnstèn och sade att ”med en sådan röst borde du börja jobba med radio”.

Ensimmäistä kertaa pääsin radioon töihin vuonna 1984. Asema oli Ylen ruotsinkielinen eli silloin Rundradion. Tein Pick up –nimistä spiikkattua ohjelmaa ja kokosin myös sävelradioon toimitettuja sisältöjä. Jouduin lähtemään YLE:ltä kun aloin tehdä silloiselle HTV:lle Seura TOP 40 -listaohjelmaa. Pick up:issa soitin ensimmäistä kertaa tunnin spiikkaamattoman non stop -ohjelman pelkästään AcDc:tä.

  Losissa Janet Jackson Rhythm Nation 1814 –levyn promotilaisuudessa    silloisen HS:n kulttuuritoimittaja Markku Fagerlundin kanssa

Losissa Janet Jackson Rhythm Nation 1814 –levyn promotilaisuudessa

silloisen HS:n kulttuuritoimittaja Markku Fagerlundin kanssa

Kun MTV3 aloitti omalla kanavalla 1993, aloin tehdä heille TOP 40 -listaohjelmaa Videa AV Productions nimisen firman kautta. Ohjelmia tehtiin 8.

Seuraavan kerran menin radioon 1986 ja kanava oli Radio Ykkönen. Kiitos siitä Markku Veijalaiselle. Myöhemmin kanavan nimi oli virallisesti Ettan. Markku Veijalainen on yksi ehdottomasti parhaista johtajista, jonka kanssa olen saanut tehdä töitä: Aina avoin, rohkea, kuunteleva ja kannustava. Ainutlaatuista oli myös, että hän myönsi aina avoimesti kun ei tiennyt jostain asiasta yhtään mitään. Tein Ettanissa esim. kaksi kertaa 24:n tunnin lähetyksen ja kerran soitin keskellä päivää kaksi ja puoli tuntia pelkästään AcDc:tä.     

Toinen vastaavalla tavalla johtava oli Radio X3M:llä Riku Nordgren. Samoihin aikoihin olin myös mukana hienossa määräaikaisessa projektissa nimeltään Ambient radio.

1990-luvun lopussa palasin jälleen radioaalloille, tällä kertaa kanavalle Radio X3M, jossa ohjelma oli ensin nimeltään Dj Bunuel med Måns Strömberg ja myöhemmin Fri Bas. 

 

  Eva Dahlgren Radio Ettanin haastattelussa. Kuva: Kari Kuukka

Eva Dahlgren Radio Ettanin haastattelussa. Kuva: Kari Kuukka

Vi gjorde en klubb med Fat Beat Sound System på Soda på Annegatan och Alex Fager kom och gjorde en intervju. Han hälsade från kanalchefen Riku Nordgren och musikchefen Ole Holmberg att de skulle vilja att jag gjorde ett radioprogram. Först hette programmet Buunel med Måns Strömberg, men ganska fort grundade vi Fri Bas med Peter Westerholm och Ole Nerdrum. Senare gjorde åtminstone Calle Olin och Oscar Lindström Fri Bas. Ett av mina finaste jobb, först två ganger I veckan och senare 1 gång kl. 22-24.

Kerran Tammisaaressa yksi kundi tuli sanomaan, että useiden vuosien ajan hän otti aina Kuplansa ja ajoi jonnekin rannalle ja poltti vesipiippua Fri Basin tahdissa.

X3M:n jälkeen pidin taukoa radiosta kunnes Dj Levy, Pietu Pietiäinen, oli sitä mieltä, että on väärin että levyni soivat vain kellarissani. Hän antoi puolet ohjelma-ajastaan Radio Helsingissä minulle. Silloin otin Kohti Valoa -nimen ensimmäistä kertaa käyttöön. Keikoilla olin käyttänyt sitä jo monta vuotta. Aika nopeasti alkoi myös El Mundo sunnuntai-iltapäivisin. Lähes kymmenen vuoden hienon matkan jälkeen tein ainakin toistaiseksi viimeisen lähetykseni siellä 6.1.2018. Kiitos, Grande. Turvallista matkaa.                           

YLE Q:n aikoina pääsin mukaan tekemään Jatzofrenia–ohjelmaa, jossa oli tarkoitus seurata sen aikaista sähköistä jazz-aaltoa, esim. levymerkkejä  Compost Records, Infracom!, k7!, Stereo Deluxe, Jazzanova, Catskills, Ubiquity, G Stone Records, Love Monk jne.         

Kun YLE Q lopetettiin (suuri virhe, sillä asema oli edellä aikaansa) Jatzofrenia-ohjelma siirtyi YLE Radio 1:lle ja vuoden 2015 uudistuksen myötä kaikki Ylen jazz-ohjelmat siirrettiin sunnuntai-iltaisin klo 19-22 lähetettävään Jazzklubiin. Teen edelleen kolmatta settiä kuukauden viimeisenä sunnuntaina.

Fr.o.m september 2018 gör jag program på Yle Vega åtminstone hela hösten, varje söndag kl. 14-16.                         

Syyskuusta 2018 alkaen teen uutta ohjelmaa Yle Vegalla sunnuntaisin klo 14-16.

  Lita Ford Ettanin haastattelussa. Kuva:Kari Kuukka

Lita Ford Ettanin haastattelussa. Kuva:Kari Kuukka

  Omar Radio Helsingissä syyskuu 2017

Omar Radio Helsingissä syyskuu 2017

  Spinefarm levykaupassa Fredrikinkadulla 1997. Kuva: Sonja Linden

Spinefarm levykaupassa Fredrikinkadulla 1997. Kuva: Sonja Linden

Par 4:ssa kuulin, että Mikko Leisti oli keräämässä henkilökuntaa Pyhätunturille avattavaan Bistroon. Kun kysyin Mikolta, mahtuisinkohan mukaan, hän kysyi: “Häh, tarjoilijaksi vai? Tiedäthän, että kun tehdään duunia niin tehdään duunia?” Kun vastasin kyllä, paikka oli minun. Ensimmäistä kertaa menimme sinne itsenäisyyspäivän viikonlopuksi ja mukana oli aika paljon stadilaisia mm. Par 4:n kantiksia. Viikonloppu lähtikin käsistä ja kaikki lasit loppuivat jo aikaisin illalla. Niin myytiin B 52:sia hammasmukeista...Soitin talon yhdellä levarilla musaa baarimyynnin ohessa ja meno oli törkeen hieno. Hotellin henkilökunnan kanssa meni hetki ennen kuin he huomasivat, että me olemme ihan hyvällä asialla, ja siitä tuli minulle monta vuotta kestänyt kotifiilis. Myöhemmin hotellin johtaja, hieno mies, Heikki Roiha sanoi minulle: “Punu sun täytyy ymmärtää, että kun te tulitte paikalle, suurin osa tästä henkilökunnasta näki ensimmäistä kertaa miehellä ponnarin muualla kun telkkarissa.”                                   

  XL:n keikalla

XL:n keikalla

Minä vastasin ohjelmasta ja soitin itse aluksi aika paljon, mutta melko nopeasti siirryin pelkkään lauantai-iltaan.

Hörhö-baarissa Kaivon takaosassa oli joka viikonloppu bändejä laajalla haarukalla, ainakin Hangman Jury, Mr. Breathless.

Mikko keräsi henkilökunnan lähtökohtanaan se, että on hyvä tyyppi. On ihan ok sanoa, et sori en tiedä tästä paljoa, jos sen sanoo oikealla tavalla.

Ja Mikon filosofiaa oli/on myös: ”Jos sul on niin paska fiilis et se näkyy, älä tuu duuniin.”

Joskus sanoin, että en päätä täällä mitään vaan tuo silmälasipäinen mies päättää kaiken musiikin. Ja kun he menivät Petrin luo, hän sanoi, että hän ei voi sekaantua dj:n työhön täällä.

Annoin myös joskus KY:n vapareita saatesanoin: "Näillä pääsee jonon ohi."

Soitin siellä muistaakseni noin puoli vuotta. Yhteensä meitä oli neljä, jotka soittivat enemmän. Ikävä kyllä en muista nimiä, enkä tiedä jäivätkö alalle. Saa kertoa, jos tiedät.

Jos en muista väärin, heti alusta oli kerran viikossa Acid-ilta, jossa soittivat ainakin Jokke ja Kaippa.

Tarinan mukaan yhtenä kertana dj-kopilla käytiin seuraava keskustelu:

”Voisitko soittaa…?”

Kaippa: ”Mä voin soittaa sulle taksin.”

Aika nopeasti aalto nousi niin suureksi, että jäbät ottivat kaikki illat haltuun.

Siitä alkoi musiikillisesti ja ammatillisesti yksi suurimpia muutoksia, joita olen kokenut urani aikana.

Vaikka minun osuuteni siellä jäi aika lyhyeksi, Berlin on ehdottomasti minulle yksi tärkeimpiä mestoja liittyen asioiden oivaltamiseen ja uuden ajattelutavan syntymiseen. Se perustuu ajatukseen, että jorataan silloin kun halutaan. Se ei varsinkaan täällä ollut silloin niin yksinkertaista, miltä se kuulostaa.

Tästä lähtien dj:t isommassa mittakaavassa alkoivat päättää omista lähtökohdistaan mitä soittavat.

Vuonna 1991 (?) Par 4:n omistaja Sami Linna osti Kaivohuoneen ja Mikko Leisti siirtyi propelleriksi.

Kuolematonta aikaa.

Joka viikonloppu tupa täynnä ja Mikon tapa hoitaa asiat oli kunnianhimoinen ja täynnä yllätyksiä.

Jyrki Sukula oli ekaa kertaa mesuna ja viihde- ja yleismiehenä oli Rude Raatikainen.

Ovella olivat ainakin Pappa, (niitä on kaksi legendaa, toinen niistä), Sulo.

 

  Al Batroz & les Pumas (Arttu Takalo ja Dj Alimo) promokuva.    Kuva: Sami Mannerheimo

Al Batroz & les Pumas (Arttu Takalo ja Dj Alimo) promokuva.
Kuva: Sami Mannerheimo

Syksyn keikat (lisää tullee) :                                                                                         

Pe 17.8 Huvila-teltta, ranskalaisen Stereo Deluxen lämppärinä                                                    La 29.10 Porvoo Jazz Festival                                                                                                                                                              

Vuonna 1993 järjestettiin Tavastialla kahdeksana peräkkäisenä sunnuntaina Kingston Wall Freakout –klubi. Bändin lisäksi klubeilla nähtiin iso ryhmä soittajia mm. Pide von Hertzen, Sakari Kukko ja Dj Yuhis. Olin viidennellä kerralla vieraana, minkä jälkeen Pete ja Yuhis kysyivät, jos tulen myös seuraaviin iltoihin. Myöhemmin olen ollut mukana useassa Kingston Walliin liittyvässä jutussa. Sokerina pohjalla 2015 Ruisrockissa täydelle teltalle tehty keikka isolla kokoonpanolla ja usealla solistilla.                                                      

  Fat Beat Sound System promokuv. Kuva: Sami Mannerheimo

Fat Beat Sound System promokuv. Kuva: Sami Mannerheimo

  GLAM>XL Tavastia 11_12 _Anna Aalto.

GLAM>XL Tavastia 11_12 _Anna Aalto.

XL (Jarmo Saari, Arttu Takalo, Tuure Koski ja Tomi Salesvuo) pyysi minua alkuun yhdelle kiertueelle vieraaksi ja myöhemmin jäseneksi, jona pysyin bändin loppuun saakka.                                                                                                             

Bändien lisäksi olen soittanut myös yksittäisten muusikoiden, ehkä eniten Timo Lassyn ja Pope Puolitaipaleen, kanssa. Näissä minä soitan kompit. Jone Takamäen kanssa meillä oli muutama vuosi sitten hieno duo-projekti A day , jossa soitin vain itse äänittämiäni sampleja ja Jone noin kymmentä eri puhallinta. Toivottavasti tämäkin projekti on vain tauolla.

MIEHET TISKILLÄ

Olin jo jonkin aikaa pohtinut, voiko dj olla myös unplugged. Sen ajatuksen pohjalta aloitimme Timo Lassyn kanssa Art goes kapakka –sarjan Miehet tiskillä Uudenmaankadun Bar 9:ssä. Almost unplugged -esitys toteutui kaavalla 1 levysoitin + 1 kaiutin (Bunuel) + 1 foni (Lassy) + 1 vaihtuva puhaltaja. AGK:n jokavuotisessa kokoontumisessa minun ja Timo Lassyn lisäksi oikeaa laitaa on hoitanut vuorollaan Pepa Päivinen, Pope Puolitaival, Jukka Eskola, Mikko Innanen, Markus Holkko ja Eero Koivistoinen sekä Mikko “Gunu” Karjalainen. 20.8.2018 vieraana oli pasuunataiteilija ja korkeimman tason viihdyttäjä Jay Kortehisto.

http://www.artgoeskapakka.fi/event/miehet-tiskilla-3

  Miehet tiskillä Bar9/AGK. w Koivistoinen & Lassy. kuva:Olli Suutela.

Miehet tiskillä Bar9/AGK. w Koivistoinen & Lassy. kuva:Olli Suutela.

TAUSTAMUSIIKKI

Ensimmäinen paikka, johon rakensin taustamusiikin oli 1990-luvun Klaus Kurjen baari. Siellä oli sadan cd:n soitin, johon hankin levyt. Olen tehnyt taustamusasuunnittelua kaiken kaikkiaan n. 40 paikkaan, henkilökohtaisesti minulle tärkeimpänä Mecca sekä useisiin Palace Kämpin (nyk. Palace Group) hotelleihin ja ravintoloihin ja monta vuotta esim Arnoldsiin ja Spisiin. Tällä hetkellä olen valinnut soivan musiikin seuraaviin paikkoihin: Cantina West, Meripaviljonki ja Bar 9.

  XL Tavastialla 2014

XL Tavastialla 2014

MIELETÖNTÄ VALOA

Talvi - kevät 2014 oli vaihe, jolloin ei ollut hirveästi duunia. Peruskauraa, puolinihkeää, liian paljon tyhjää aikaa. Olin ajatellut jo aiemmin, että olisi hienoa, jos löytäisin sellaista duunia, jossa on pakko ottaa vastuuta. Ja ehkä voisi auttaa. Halusin haasteita. Radio Helsingin tekijöiden foorumissa näin ilmoituksen, jossa haettiin hankepäällikköä Sosped säätiön ja Lyhty ry:n suunnittelemaan kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kanssa toteutettavaan mediaprojektiin. Sain paikan ja työryhmääni Emmi Vainion (mm. M2HZ ja Stadi.TV ) ja J-P Hietsillan (mm. Kultabassokerho). Tärkeä lähtökohta Mieletöntä Valoa -hankkeessa oli (yhden hankkeen ideoijan Markus Raivion) ajatus siitä, että teemme töitä vain ihmisen terveen osan kanssa emmekä ole hoitajia - työhuoneemme ovat diagnoosivapaata aluetta. Lähdimme täysin tyhjältä pöydältä. Heti aluksi meille sanottiin, että tehkää teidän näköisenne, sellainen johon te uskotte. Kokeilkaa. Tämä on kehittämishanke, kohderyhmänä mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset. Hankkeemme teki alusta asti tiiviisti yhteistyötä Lyhty ry:n Radio Valon (nykyinen KiviMedia) kanssa, joka oli jo pitkään toiminut kehitysvammaisten mediatuotannon edelläkävijänä Helsingissä. Lisäksi yhteistyötä tehtiin useiden muiden toimijoiden kanssa.

  Jari Nordström haastattelee Olli Hermania Kultturellia -tapahtumassa Tampereella toukokuu 2013.

Jari Nordström haastattelee Olli Hermania Kultturellia -tapahtumassa Tampereella toukokuu 2013.

Mieletöntä Valoa -hankkeen toiminta-ala osallistujille on laaja; radio-ohjelmien ja podcastien tekemisestä haastatteluihin, tuottamiseen, tiedottamiseen, editointiin, kirjoittamiseen ja myös roudaamiseen. Hankkeen myötä syntyneitä ovat mm. seuraavat projektit:

  • City.fi Kahelin kapina -blogi on chekkaamisen arvoinen. http://www.city.fi/blogit/kahelinkapina

  • Mieletöntä Valoa Lyhdyssä – illallinen, joka sai alkunsa basistina ja yhteiskuntavaikuttajana tutuksi tulleen Sami Helteen kanssa. Ideoimme illallistapahtuman, jonka tekijöinä olisi eritaustaisia ihmisiä (mm. mielenterveyskuntoutujia ja kehitysvammaisia) joilla ei välttämättä olisi kokemusta ravintolaillan tekemisestä.

  • Mieletöntä Valoa Lyhdyssä –illallinen on jokasyksyinen kolmen aterian illallinen alkudrinkkeineen ja viineineen ja se huipentuu konserttiin.

  • Illallisen työryhmien vastaavat ovat alansa huippuja: keittiö Sami Garam, sali Paul Hickman, viime vuodesta myös Antti Paasonen, eteinen Pappa Ruotsalainen. Muuta säätöä hoitaa Sami Helle (myös keittiössä) ja Teuvo Merkkiniemi, Mervi Sirén ja minä.

  • Illan esiintyjinä ovat olleet Emma Salokoski & Johanna Juhola, Dave Lindholm, Dalindeo, Tuure Kilpeläinen & Kaihon karavaani, Aino Venna, Yona ja Paleface

  • Maailma kylässä -festivaalin virallinen festivaaliradio Kyläradio on ollut hankkeemme toteuttama viimeiset neljä vuotta (2015 alkaen).

  • YLEn Sekasin –sarjan ensimmäisen tuotantokauden toteutuksessa oli hankkeemme osallistujilla iso rooli. Tehtäviä oli käsikirjoitusryhmässä, avustajina (näyttelijöinä), kuvauspaikan maalausryhmässä ja kolmantena apulaisohjaajana.

Tsekkaa Sekasin Areenassa, jos et ole jo: http://areena.yle.fi/1-3430975 .     

Freelance–työn tekeminen tulee olemaan tulevaisuudessa entistä suuremmassa roolissa. Ihmiselle, joka on eläkkeellä tai kuntoutustuella, keikkatyöt ovat ennen kaikkea tapa tunnustella voimiaan ja kerätä itseluottamusta, puhumattakaan erittäin tervetulleesta lisäansionsa yleensä aika tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen. Oli hienoa, että useat hankkeemme osallistujat saivat keikkaduuneja, joissa voivat hyödyntää hankkeessa oppimaansa.

Edelleen olen sitä mieltä, että tässä maassa on muuri, jonka sisäpuolella kehitysvammaiset ja heidän läheisensä elävät. Muurissa on muutama ovi, joista muutamat ihmiset kävelevät edestakaisin. Mielenterveyskutoutujilla on pienet teltat, jossa he ovat usein yksikseen. Näitä eristyksiä pitäisi murtaa, mutta vaikeaa se on.                                      

Ja kyllä matka on pitkä myös asioista päättävien ja tukea saavien välissä. Arvokeskusteluja käydään loputtomiin, mutta en tiedä, näkyykö se toiminnassa kokonaisvaltaisesti. 

Mieletöntä valoa -toiminta jatkuu pitkäaikaisen musamiehen Jouni Tammisen vetämänä ja on aina vaihtoehto, jos tarvitsee apukäsiä tai esim. mediatuotantojen toteuttajan.

mieletöntävaloa.fi

  Rukalla 1979 Dj Mikken kanssa

Rukalla 1979 Dj Mikken kanssa

Ilman Joke Linnamaata tuskin olisin jäänyt alalle, tai edes päässyt sinne. Olimme tehneet Mikken kanssa koululla vasta pari keikkaa, kun Mikke oli nähnyt Joken jossain Topon tapahtumassa ja sanoi että soitetaan tolle. Me pommitettiin ja pommitettiin puhelimella ja lopulta Joke sanoi, että tulkaa käymään Kalevankadun JL Productioniin. (Jokella on oma parempi versionsa aiheesta: "Kundit tuli keikan jälkeen kysymään, miten me päästään dj:ks ja mä sanoin, että kantakaa noi levyt autoon.") Joke antoi heti kaikki omat kamansa käyttöön ja saimme myös paljon levyjä sekä lainaksi että omaksi. Joke opetti meidät ammattilaisten maailmaan, johon silloin kuuluivat levy-yhtiöt, MS Audiotron (josta vuokrattiin kamat), kamojen roudaaminen ja kytkeminen, kunnia, tyyli ja esiintyminen. Aika alussa Joke buukkasi meidät koko talveksi ToPon matseihin rakentamaan setin, soittamaan musaa ja jopa spiikkaamaan silloin kun ei ollut todella tasainen matsi. Tiukat pelit mestari tietenkin hoiti suvereeniin tyyliinsä itse. Pian seurasivat Rukan hiihtolomadiskot ja syksyllä 1979 Joke hoiti mut ekan kerran Hurriganesin dj:ksi.     

Alkuun pääsin tuuraamaan espanjalaista Angelia ja myöhemmin vakituiseksi. Sitä kesti (on ja off) muutaman vuoden. Näin heiltä n. 50 keikkaa ja yhden kerran he soittivat encoren Saarijärvellä. Remun takana luki isolla PULLISTUS. Samoihin aikoihin se tapahtui myös Vanhalla, mutta en itse ollut mestoilla.

Roudareina olivat minun aikanani 3 kerrallaan Jami Laajisto, Helge Nieminen, Pekka Tirkkonen, Jani Holm, Matti Everhall ja Janne Korpi  ja koko ajan yksi elämäni päämentoreita Ari Aaltonen.

Koulun ja intin jälkeen aloin rundata aika paljon ympäri Suomea. Stadissa soitin 1980-luvulla mm. seuraavissa mestoissa: Rocktails, TF (Otaniemi), Joy, Paradise, Frisco disco, Singles bar (ent. Marionetti ja Pacifico, nyk. Tenho Restobar), Berlin. Ja muualla Suomessa mm.: Joensuun Kimmeli, Forssan Loukku, Imatran Corner, Hyvinkään Pikku Päkä ja monta mestaa, joiden nimeä en muista, etelästä pohjoiseen. Viking Sagalla olin töissä 1985 vajaan vuoden ja lihosin 11 kiloa. Titteli oli musiikki-isäntä ja tehtävänä isännöidä laivan orkesterit ja artistit sekä soittaa levyjä yökerhossa.

Siihen aikaan pystyin 90%:n varmuudella sanomaan ulkonäön perusteella, mitä dj-koppia lähestyvä ihminen oli tulossa toivomaan. Joskus nostin levyn naaman eteen just kun hän oli avaamassa suunsa, ja joka kerta osui.

Nykyään en todellakaan pysty. Onneksi. Alussa join aina Fernetin ja huikalla lasin vettä päälle. Kerran baarimestari laittoi vesilasiin pelkkää vodkaa. Sen jälkeen en ole vettä Fernetin kanssa käyttänyt.

  Ettanin tiedotustilaisuus Hurriganesin paluun tiimoilta 1988. Kuva: Kari Kuukka

Ettanin tiedotustilaisuus Hurriganesin paluun tiimoilta 1988. Kuva: Kari Kuukka

Keväällä 1994 olin lopettanut Radio Ettanilla (vuosi ennen sen kaatumista) koska tuntui, että olin soittanut kaikki biisit ja sanonut kaiken mitä minulla oli sanottavaa.

Silloin ajattelin, että en välttämättä soittaisi levyjä enää koskaan.

Kesän alussa kävin lääkärillä ja sanoin, että olen hukassa. Keskustelimme tunnin ja sain sairausloman, jota vielä jatkettiin muistaakseni elo- tai syyskuun alkuun.

Vietin lähes koko kesän Paakkasten tiluksilla Turun saaristossa Pakinaisissa. Näin jälkeenpäin katsottuna se kesä oli ammatillisesti yksi tärkeimpiä. Kiitos Melissa ja Rofa.

Syksyllä palattuani kaupunkiin niin etten ollut käytännössä kuunnellut musiikkia ollenkaan oli hämmentävää miten kevyt musa oli se, joka putos ekana. Taisin siivota Abban tahdissa Itä-Pakilassa.

Sinä syksynä Kaitsu Salomaa (Bless) pyysi minua Par 4:seen. Soitin sen syksyn ainoastaan siellä, enkä muistaakseni kovin usein.

  Ettanin Kaivarin konsertti, ehkä 1992

Ettanin Kaivarin konsertti, ehkä 1992

Hessulla oli selkeä näkemys, että Bistrossa soitetaan rockia. Ei kompromisseja. Luoton lunastettuani hän luotti 100 % ja irvisti vaan, kun viimeisenä talvena soitin esim. Princeä. Ekana talvena siis tarjoilin levyjen soiton lisäksi. Alkuillasta ruokailun aikana soi kaikkea esim. Bobby Bland, Nina Simone, JJ Cale, Billy Holiday, Onni Gideon, Olavi Virta, Louis Armstrong, Steely Dan, Eagles. Ja kun hipat alkoivat ainakin AcDc, Lynyrd Skynyrd, John Denver – Thank God I´m a country boy (Salomaan löytö Par 4:ssa), Mink deVille, Irwin, David Lindley, Louis Prima, Dave Lindholm, Hector, J. Karjalainen, Rockpile, Hurriganes, Buster Pointdexter, Uriah Heep, Black Sabbath, Aretha Franklin, James Brown, Sam & Dave, Wilson Pickett, Otis Redding, Bob Seger & the Silver Bullet Band.

  Johnny Clegg Café Metropol 1980-luku.

Johnny Clegg Café Metropol 1980-luku.

  Aki Sirkesalo ja Lemmen Jättilset Bar Maryssä.

Aki Sirkesalo ja Lemmen Jättilset Bar Maryssä.

Bar Mary

 

Muutin Porvooseen 1993. Asuttuani siellä vuoden luokseni tuli laatuäänimies Gusu Aleniuksen lähettämänä Jocke Lybeck. Jocke kysyi, haluaisinko auttaa heitä musiikin kanssa. Sanoin, että jos pääsen mukaan niin rahaa ei ole, mutta musaa, tietoa, näkemystä ja asennetta löytyy. Syntyi Bar Mary, joka lopetettiin vasta 2007, kun yläkerrassa ollut pankki ilmoitti haluavansa tilat omaan käyttöönsä. Alusta asti menetelmä oli kädestä suuhun.

  Mika Väyrynen / Heads & Bodies Bar Maryssä kesä 1995.

Mika Väyrynen / Heads & Bodies Bar Maryssä kesä 1995.

Maryssä esiintyivät ainakin AMKO, Rinneradio, Ismo Alanko, J.Karjalainen ja Electric Sauna, Brandfilt, Sieluttomat Veljet, Mellow Yellow, Heads & Bodies, Markku Peltola Buster Keaton tarkistaa idän ja lännen, Don Huonot, von Hertzen Brothers, Five Corners Quintet, Mr. Fonebone, Suhkan Uhka, XL, Henryk Jakobowski trio, Mesmer, Tommi Läntinen, Suurlähettiläät, Balls, Aki Sirkesalo, Sami Saari, Malang Cissokho, Mami, Mama Kin, Krakatau, Edward Vesala Sound & Fury, Don Johnson Big Band, Farangs, Jukka Haaviston Kvintetti, Terje Isungstedt, Pepa Päivinen Trio, Jorma Tapio, Mikko &  Johanna Iivanainen, Emma Salokoski, Tuomo, Zen Café, Jukka Orma, Riddim Riders, Quinttessence, Q Continuum, Jing Jangsters, Wimme, Rotten Sound, Disco Ensemble, Rubik, Lapko, Trio Töykeät, Eino Grön &  Iiro Rantala, M.A. Numminen & Pedro Hietanen, Pauli Hanhiniemen Perunateatteri, Luunelonen, Kelpo Pojat, Madison, Balls, King Star, Melrose, Jo Buddy & Down Home King 3rd, Sick Things International, Goon, Motelli Skronkle, Emmenthal Socapex, Hidrian Spacefolk, Jimsonweed, Accu, Pepe Willberg & Heinä Nieminen, Lenni-Kalle Taipale trio. Floyd, Who´s Adam, Twisted Himalaya Brothers, Dogshit Boys, Pop Monks, 22 Pistepirkko, the Others, Koneveljet, Stefan Paavola, Mjölk, Rhino Horns & the Buckett, Soul Captain Band, Jukka Poika usealla kokoonpanolla, Kapteeni Ä-ni, Soul Investigators, Markus Nordenstreng, Jonna Tervomaa, 515, Dj Alimo, Super Janne, thee Ultra Bimboos, Barefoot Brothers, Kauko Röyhkä, Soul Tattoo, Steen 1, Paleface, Redrama, Puppa J & Tasottavat, Dj Jori Hulkkonen, dj Physics, dj Muffler, Asa, Koneveljet, Soikoon Rummut jossa Anssi Nykänen &; Mika Pohjola, Samuli Kosminen & Zarkus Poussa, Anssi Nykänen & Mika Kallio, Sami Kuoppamäki &  Teppo Mäkynen, Circle, Remu & Hurriganes, Giant Robot, ...and the Lefthanded, Opel Bastards,, Five Corners Quintet, U Street All Stars, Arto Tamminen, Annika Hultman (nyk. Cleo), Stan Saanila, Max Forsman, Paul Olin, Rolling Thunder, Galaxy, Eki Salmi, Heinä Nieminen, Viimeisenä Fat Beat Sound System.

  Bar Maryssaä n.1996. Kuva: Carola Stark

Bar Maryssaä n.1996. Kuva: Carola Stark

Tack Jocke för allt det som vi alla som kände dig fick lära oss av dig.

One in ten million.

Nog blir det bra.

  Bar Maryn toisen perustajan Jocke Lybeckin kanssa vuonna 2000. Kuva: Harri Frostell

Bar Maryn toisen perustajan Jocke Lybeckin kanssa vuonna 2000. Kuva: Harri Frostell

BÄNDIEN JA MUUSIKOIDEN KANSSA

1990-luvun alussa aloin soittaa myös bändien kanssa. Alun perin se lähti siitä kun soitimme Borzinin kanssa Kaivolla. Oli tylsää odottaa omaa vuoroa ja aloin maustamaan Borzinin soittamia biisejä erilaisilla efekteillä. Yksi ekoja, jonka muistan, oli Miles Davisin Doo wop levyltä löytyvä puheintro "Hello, you have no messages". Borzinilla oli mm. Tarzanin huuto vinyylillä ja hän lanseerasi myös Lil´Louisin levyltä klassikkospiikin “Excuse me, I´m on the list, what list? The dj´s list, miss Danes, there ain´t no guestlist tonight” ja Yellow Magic Orchestran Japaniläpät. Ensimmäinen bändi, jonka kanssa esiinnyin, oli Elastic Family Kaivohuoneella.                                       

  Giant Robotin vieraana

Giant Robotin vieraana

Vesa Ristimäki järjesti Lepakossa illan, jossa dj:t ja soittajat tekivät duo-esiintymisiä. Siellä soitin mm. trumpetisti Antero Prihan kanssa. Kun kävin seuraavana päivänä hakemassa kamojani, tapasin Mitja Tuuralan, joka pyysi nelos-kämpälle soittamaan. Hämmästyksekseni Mitja ottikin esiin Spinnerin (Cool Sheiks) dj-pöydän. Seuraavaksi kerraksi pyysin Anteroa mukaan. Kerroin tästä Hepa Halmeelle, joka kysyi, milloin on seuraavat treenit. Näin syntyi Fat Beat Sound System. Teimme tuolla ryhmällä aika monta keikkaa ja silloin kaikki oli sataprosenttisesti improvisoitua. Mitjan kiireiden myötä hänen tilalleen tuli Dj Slow. Sillä ryhmällä teimme mm. kaksi keikkasarjaa Sodan alakerrassa, jossa vierailivat ainakin Seppo Kantonen, Jukka Orma, Hosni, Cosmosonic Rhythm Section, Ranphold Brown, Jone Takamäki, Antti Hytti, Pekka Pohjola ja Kimmo Pohjonen.                       

  Kingston Wall Freak out –keikalla Rusirockissa kitaristi Linden kanssa. Kuva: Hannu Lappalainen

Kingston Wall Freak out –keikalla Rusirockissa kitaristi Linden kanssa. Kuva: Hannu Lappalainen

Kun Slown kiireet lisääntyivät, hänet korvattiin triolla Samuli Kosminen, Abdissa "Mamba" Assefa ja Jukka Kiviniemi. Myöhemmin Antsun korvasi Jarmo Saari ja toista levyä (Feed the vocalist) äänittäessämme jäseneksi liittyi Arttu Tolonen. Kun soitimme viimeksi, mukana oli myös IsmaIla Sané. Samuli jätti koko rytmiosaston Mamballe parin vuoden jälkeen.                   

Tauko venyi yllättävänkin pitkäksi mutta 2018 sekin loppui. Keväällä soitimme 4 keikkaa ja solisteina olivat vaihtelevasti Bossapoika, Leevi Priha ja kerran myös Paleface.                                                                                                           Fat Beat Sound System feat. Bossapoika vinyyli- ja digisingle ulkona elokuussa 2018, julkaisiana Royal Mint Records.

  Saman keikan odottelua Dj Yuhiksen kanssa. Kuva: Hannu Lappalainen

Saman keikan odottelua Dj Yuhiksen kanssa. Kuva: Hannu Lappalainen

2010-luku ja nyt

Grotesk

Viime vuosina olen soittanut eniten ja pisimpään jatkumona Groteskissa Erottajalla. Ensin tein taustamusiikin ja noin vuoden jälkeen liityin dj–rinkiin. Groteskissa on alusta asti soittanut todella laaja skaala dj:tä, joilla on keskenään hyvinkin erilainen lähestymistapa musiikkiin. Baarissa soi hyvin vaihteleva musiikki riippuen dj:stä. En tiedä johtuuko se tästä, mutta Groteskissa on aina saanut soittaa rauhassa ja punavuorelaisen viileästäkin yleisöstä aistii arvostuksen omaa työtä kohtaan. Grotesk on ollut yksi suosikkimestoistani soittaa niin terassilla kuin baarissa, vaikka soundissa on aina ollut toivomisen varaa.. Groteskissa on hienoa se, että vaikka henkilökunta on vuosien varrella vaihtunut, hyvin kunnianhimoinen ja innostunut suhtautuminen omaan tekemiseen on säilynyt, samoin kuin arvostus dj:tä kohtaan, mikä on aina ollut huippua.                                        

Myös yleisellä tasolla Helsingin ravintoloissa asenne on viime vuosina muuttunut todella paljon ja ainakin siellä, missä minä nykyään soitan, kaikki on yleensä top. Esim. Lamppu Laamasen Roudarit kirjasta voi lukea, että aina niin ei ole ollut.

 

Huvila-klubi & Mecca

Jo 1990-luvulla tein paljon yhteistyötä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa Huvila-teltan tapahtumissa. Ensimmäinen oli tuottamani Ilta Virrassa –konsertti, jossa Veikko Huuskosen johdolla esiintyi iso orkesteri ja solisteja aina Tapani Kansasta ja Sauli Lehtosesta Pauli Hanhiniemeen ja Ismo Alankoon. 2000-luvulla järjestin Juhlaviikoille ensin Huvilan klubin jatkoja Juttutupaan ja myöhemmin dj&muusikko -duoja lämmitelyakteiksi Huvila-teltalle. Samaan aikaan tuotin myös ravintola Meccaan dj&muusikko -duoiltoja. Mecca oli perustamisensa jälkeen vuodesta 2004 minulle todella tärkeä paikka. Siellä oli kunnianhimoinen musiikkilinjaus ja hienot puitteet soittaa.

AGK

Art goes kapakkaan olen osallistunut joka vuosi sen perustamisesta lähtien. Muutamia esimerkkejä näistä: Avanto -yhtyeen (XL alter ego) 4x10 spektaakkeli, jossa lavalla oli kello ja vaihtuvilla soittajilla oli kullakin 10 minuuttia soittoaikaa. Lenni-Kalle Taipaleen ja Dj Alimon kanssa täyteen ahdetussa Juttutuvassa oli hillitön meininki.

Fat Beat Sound Systemin jumitukset Erottajan baarissa opettivat minulle, mitä on vapaus soittamisessa. Torilla esiinnyimme Sami Kuoppamäen ja Jarmo Saaren kanssa. Toisen biisin aikana Pepa Päivinen, joka istui ravintolapöydässä, liittyi mukaan fonilla.

  Neumann, ystävä Ylen studiossa.

Neumann, ystävä Ylen studiossa.

25 vuotta DJ:nä

Vuonna 2002 minulle tuli 25 vuotta dj:nä täyteen ja teimme kolmen keikan rundin Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä seuraavan ryhmän kanssa:    

Njassa, Kenone, Borzin, Yuhis, Mikke, Paleface, Magic Sam, Kasio & Anna S.

  Leland Sklarin kanssa 2016 rav. Dubrovnik, Helsinki

Leland Sklarin kanssa 2016 rav. Dubrovnik, Helsinki

Fri Bas

Vi gjorde en klubb med Fat Beat Sound System på Soda på Annegatan och Alex Fager kom och gjorde en intervju. Han hälsade från kanalchefen Riku Nordgren och musikchefen Ole Holmberg att de skulle vilja att jag gjorde ett radioprogram.

Först hette det Bunel med Måns Strömberg, men ganska fort grundade vi Fri Bas med Peter Westerholm och Ole Nerdrum. Senare gjorde åtminstone Calle Olin och Oscar Lindström Fri Bas.

Etta av mina finaste job, först två ganger I veckan och senare 1 gång kl. 22-24.

Kerran Tammisaaressa yksi kundi tuli sanomaan että useiden vuosien ajan hän otti aina Kuplansa ja ajoi jonnekkin rannalle ja poltti vesipiippua Fri Basin tahdissa.

  Valmis. Porvoo jazz Club kevät-17

Valmis. Porvoo jazz Club kevät-17

 

NOKIA ENGAGE

Olin mukana Nokian Engage –kiertueella Euroopassa vuonna 2003. Kiersimme kahdessa kuukaudessa Saksaa, Itävaltaa, Sveitsiä, Italiaa, Kreikkaa ja Turkkia. Keikkoja oli kaupunkien keskustoissa, toreilla, messuilla, rannoilla jne. Esiteltiin puhelimia ja minä soitin pitkiä keikkoja. Milanossa yhteen autoomme murtauduttiin ja minun ja kahden muun osallistujan kamat varastettiin. Rundilla oli mukana milanolainen hiphop-tanssiryhmä, jonka tanssija tiesi mafiakuvioista yhtä ja toista. Hän näytti, kuinka auton ovi avattiin lantiota hyväksi käyttäen ja kertoi, että jos automme olisi ollut pysäköitynä 200 metriä toiseen suuntaan toisen jengin reviirillä, olisimme saaneet varastetut kamamme takaisin.